Talven kirnut ja piimät

Kirnupiimä-klubi pidettiin jälleen tammikuussa ja uudelleen helmikuussa ravintola Kahvillassa Tampereen Tammelassa. Testiryhmä oli paikalla kummallakin kerralla. Molemmista klubi-illoista jäi mukava maku. On siis paikallaan kerrata, mitä tapahtui:

Tammikuun 28. päivänä 2016 vietettiin Kirnupiimän kaksivuotissynttäreitä. Lavalle kipusi ruhtinaalliset neljä esiintyjää. Homman aloitti Mann von den Stränden, jota on varsinkin Kuningas Artturin lavoilla kuultu, mutta jonka omasta tuotannosta ei tällä kirjoittajalla ole ollut tarkkaa käsitystä. Kirniksessä Mann von den Stränden oli erittäin hyvä. Settiin mahtui sekä vakavia että hupaisia tuokioita. Mikkeli-ope naurattaa edelleen. Mukavaa menoa oli myös Juuso Paasolla, jota säesti iltaa isännöinyt Guggenheim-projektzin Tomi. Useita kertoja tupsahti mieleen Karkkiautomaatti. Sen jälkeen nautittiin mielestäni illan parhaasta setistä, kun turkulaiset Mummin Kullat esittivät folkahtavaa tuotantoaan sellon, akustisen kitaran ja kaksiäänisen naislaulun voimalla. Sanoituksetkin olivat parhaimmillaan erinomaisia. Kuulin keikan jälkeen pientä kritiikkiä päävokalistin lauluäänestä. Illan päätteeksi esiintyi Vindi Karlos, jonka voi sanoa kärsineen tilanteestaan. Mann von den Stränden, Juuso Paaso ja Mummin Kullat olivat veistelleet niin vakuuttavaa settiä, että illan viimeinen esiintyjä jäi väkisinkin vähäpätöiseksi, vaikkei missään tapauksessa ollut huono.

Helmikuussa Kirnis-iltaa vietettiin 25. päivänä. Tomi oli influenssassa ja kotona, mutta hänen kumppaninsa Tiina imitoi häntä juontajan roolissa mielenkiintoisella tavalla. On häkellyttävää, millainen sisäpiirin gylddyyripersoona Tomista on päässyt kehittymään, ja Tiina matkailee väkevästi samaan suuntaan. Kaksijäseninen testiryhmämme jäi suosiolla nököttämään hieman tavanomaista kauemmas lavasta, ja baaritiskillä maisteli Frangén. Esiintyjinä olivat Elele, Fractal Cauliflowers ja Phenomenal Creature. Kaikki niistä vakuuttivat, tosin yksikään ei yksiselitteisesti. Elele jäi hetkittäin äänitapetiksi, Fractal Cauliflowers koettiin ajoittain kiusallisen kantriksi ja Phenomenal Creature ”kivana ja mukavana” hiukan latteaksi. Toisaalta Elele esitti välillä hiwmuisen positiiviset vibat anniskellutta kanteleensoittoa, Fractal Cauliflowersin indiefolk-meininki osaa olla oikein hyvää (mikä todistettiin jo Kujakollin Maitolavalla vuonna 2013) ja Phenomenal Creature oli tosiaan kiva ja mukava. Kyllä tästäkin Kirnupiimästä ihan hyvät fiilikset jäi. Odotamme niitä vielä lisää kevään aikana.

Mainokset