Kesäinen soittolista

Suomen kesä on arvaamaton. Joskus se antaa paistetta ja hellettä yli tarpeen, toisella kertaa se tarjoilee lähinnä vesisadetta yli äyräitten. Mus.Org.Sky listaa tässä liudan toinen toistaan kesäisempiä rallatuksia ja tunnelmointeja, joita kuunnellessa kesäfiilis tulee ja jää asumaan. Mukana kaupunki, mopo, rakkaus ja itikat. Lue lisää: https://musorgsky.wordpress.com/kesainen-soittolista/

Mainokset

Vappuinen soittolista

Suomalainen vappusää voi olla vähän mitä sattuu, mutta emme anna sen haitata kunnon vappufiiliksen kehittämistä. Siinä puuhassa tarvitaan tietysti – musiikkia. Yksille vappu merkitsee punaisia kommunistilauluja, toisille vain tavanomaista bilemusiikkia, mutta Mus.Org.Skyn bloggarille vappu on omintakeinen yhdistelmä kevättä, karnevaalia ja vallankumousta. Tältä pohjalta on koostettu vappuinen soittolista – s’il vous plait! Lue lisää: https://musorgsky.wordpress.com/vappuinen-soittolista/

Viisi populäärimusiikin genreä, joita suomalaisten päinvastaisesta luulosta huolimatta ei ole olemassa

Genre on sinänsä melko typerä asia populäärimusiikissa. Jotkin genreluokitukset ovat kuitenkin väistämättä perusnäppäriä, yleispäteviä musiikin kuvaajia. On genreistä mitä mieltä hyvänsä, jotkin oman aikansa suomalaisessa musiikkikeskustelussa melko yleiset genreotsikot ovat täysin virheellisiä – ja huvittavia. Mus.Org.Sky listaa seuraavaksi viisi esimerkkiä metsään menneistä genrenimikkeistä. Lue lisää: https://musorgsky.wordpress.com/viisi-populaarimusiikin-genrea/

Vaihtoehtoinen progeopas 1967–79

Nokialainen kirjastovaikuttaja Matti Pajuniemi on kirjoittanut tietokirjan Aamunkoiton portit – progressiivinen rock 1967–1979. Siinä hän käsittelee (mielestään) merkittävintä ulkomaista progemusiikkia albumi albumilta ja luonnollisesti suomen kielellä. Hyvä, että tällaista julkaistaan. Mus.Org.Sky ei ole Mattia pahempi, vaan tarjoaa tilalle virkistävää vaihtoehtoista albumikohtaista progeopasta samalta aikakaudelta. Lue lisää: https://musorgsky.wordpress.com/vaihtoehtoinen-progeopas-1967-79/

30 indie-loungepopin helmeä vuosilta 1993–2003

1990-luku oli hassu vuosikymmen. Silloin postmodernistiälyköt kuvittelivat historian olevan lopussa ja Mercedes Benz lanseerasi pikkuauton, joka kaatui testeissä. Musiikkistudioissa hylättiin edellisen vuosikymmenen kiiltävän kolisevat juppisoundit ja haettiin rahisevampia, tunkkaisempia lo-fi-äänimaailmoja. Tähän kontekstiin tupsahti myös ilmiö, joka tunnettiin nimellä lounge. Yhtäkkiä viihteellisyys, camp-arvot ja kaikenlainen epärockius olivat coolia. Lue lisää: https://musorgsky.wordpress.com/30-indie-loungepopin-helmea/