Alkusyksy 2016 livenä Vol. 2 – ”KIRNU PIMÄ”

”I ❤ KIRNU PIMÄÄ, FIILIÄ & JUUSTOA”, kertoi kyltti Tampereen Kissanmaalla sijaitsevan työväentalo Tapiolan eteispöydällä 24. syyskuuta 2016. Eräänlainen hurmahenkinen kansankokous täytti työväentalon kuin Taisto Sinisalo ja Agit-Prop. Heidän sijaansa Tapiolassa nähtiin ja kuultiin nyky-Suomen tähdellisimpiä indie/ug-artisteja otsikolla Kirnupiimäfest #1. Homman pääorganisaattori oli ns. Kalevi Suopursu avustajinaan Tiina Vanhapelto, Sini Mäenpää et alia. Ei siis enempää tai vähempää kuin syyskauden odotetuin livetapahtuma – ja takuulla kaiken odottamisen arvoinen.

Kirnupiimäfestin ensimmäiset musiikkia muistuttaneet äänet päästeli Juuso Paaso & Laiha Lohtu, mutta kyse oli pelkästä soundcheckista. Sen sijaan meidät opastettiin yleisön suussa ”ruokalaksi” taipuneeseen sivuhuoneeseen, jossa Casio Trapmayne vetäisi kuulemma ainoan keikkansa ikinä. Noisen ja omituisen syntikkapopin välillä seilannut setti tarjosi oman matskun ohella Elvis Presley -coverin Suspicious Minds, jonka tunnisti lähinnä sanoista – taustat eivät olisi voineet päästä juuri kauemmas originaalista. ”Ruokalan” myöhemmät artistit jäivät osaltani vähemmälle huomiolle siitä ymmärrettävähköstä syystä, että huoneen katsojapaikat olivat täynnä. Hepolöysä oli todella surrealistinen tapaus lentelevine hevosenpäälappuineen, samaten Millennium Poster efektoituine mekaanisine kopinoineen ja litinöineen. Possible Space olisi ansainnut huomiotani hieman enemmän, siitä pahoittelut asianosaisille.

Salin puolella kuultiin siis Juuso Paason bändiä, joka oli taas kerran oikein hyvä. Vorriori on ollut mainio albumi kotikuuntelussa, mutta keikka muistutti, kuinka esimerkiksi Harmaita värejä ja Liukuhihnatyöläinen ovat livenä vielä parempia. Juuso-keikoilla alkaa olla aika paljon vauhtia. Oikeastaan jo tässä vaiheessa (ellei peräti Casio Trapmaynen aikana) oli ihan selvää, että illasta oli tulossa yksi iso mielihyväpläjäys. Samannan en muista pettäneen ikinä, ja meininki oli jälleen melkoisen mahtavaa. Vakavanaamainen mies on muodostumassa uudeksi lempparikseni bändin ohjelmistossa. Esityksen, ja oikeastaan koko illan, kuvaksi kelpaisi niittitakkinen punkkari joraamassa jatsia. Hyvä Samanna!

samanna1

”Guggenheim”-pariskunnan lukuisista projekteista on Valmistusvirhe ollut itselleni aina vähän vieras. Mollivoittoinen musa on omissa korvissani jotenkin tavallisempaa. Onneksi Valmari antaa biisiensä elää – esimerkiksi Isä oli, kuulemma ainutkertaisesti, silkkaa rockabillyä. Kyllä tästäkin keikasta jäi hyvä maku. Sitten siirryttiin Jukka Nousiaisen bändikeikkaan, jossa kuultiin maestron itsensä lisäksi jälleen Tomi-Kalevia, Talmud BeachSilliä sekä Jytämimmi-Siniä. Pelkästä Jukka Nousiainen -albumista koostunut esitys saattoi tämän kirjoittajan hurmokselliseen fanitustilaan, joka tuli Kirnisfestin kaikesta siihenastisesta hienoudesta huolimatta ihan puun takaa. Jo kakkosbiisi Lonely Riderin kohdalla olin päätynyt ”pikkutytöt itkee” -mielentilaan, ja kun Jukka päästi ennenkin väläytellyn sisäisen Jimi Hendrixinsä valloilleen seuraavassa numerossa (Manuaalit hukassa), siirryin automaattiohjauksen puolelle. Ei tämmöistä ole ennen nähty eikä koettu. Uusi albumi todistettiin siinä sivussa viimeisimmän vuosikymmenen parhaaksi levyksi Telluksella. Rypäleet on kerätty maailmalta!

jukka3

Jukan ja yhtyeen keikka oli niin hurja juttu, että tarvitsin palautumis- ja toipumisaikaa. Sen seurauksena Maria Mattilan Installaatio Elävä Kivi jäi kokonaan väliin, mistä jälleen pahoittelut. Taisipa ”ruokalakin” olla täynnä. Litku Klemetti & Tuntematon Numero sentään onnistui vääntämään rautalangasta, että rokata voi myös kliimaksin jälkeen. Meininkiä riitti ja se oli hyvää, minkä yleisö palkitsi läpyttämällä bändin takaisin lavalle ja bändi vastineeksi tämän encorella. En voi edes sanoa, etteikö juuri tämä ollut hyvä päätös huimalle illalle. Kokonaisuutena Kirnupiimäfestit sujuivat järjestäjien kannalta niin kuin pitikin, yleisön kannalta vielä paremmin – ja mikäli tähänastisia vihjeitä on uskominen, jatkoa seuraa. HYVÄ KIRNIS! Maailma on taas parempi paikka elää!