Suurennuslasin alla: Wigwam

Suunnittelin tämän tekstin kirjoittamista ensimmäisen kerran kevättalvella 2016. Wigwam on bändi, jota aina välillä innostuu kuuntelemaan ja toteamaan mainioksi – yhdeksi kaikkien aikojen parhaista suomalaisyhtyeistä. Valitettavasti Wigwam on myös bändi, jonka kuunteluinnostus aina välillä lopahtaa eikä palaa ihan hetkeen tai seitsemään. Wigwamin musiikki on haastavaa ja vaativaa. Se on kuitenkin myös tosi mukavaa, mikä lopahdusaikoina helposti unohtuu. Wigwamin musiikki on taidokasta ja hienoa. Välillä se saattaa kuitenkin olla hiukan köppäistä. Köppäisyys on kaunista, mutta onko maailmanluokkaisesti taidokkaan ja hienon bändin köppäisyys? Lue lisää: https://musorgsky.wordpress.com/suurennuslasin-alla-wigwam/

Mainokset

Suurennuslasin alla: Herman’s Hermits

1960-luvun soundtrackiin kuuluu paljon yhtyeitä ja artisteja, jotka kirjaimellisesti loivat paljon melua tyhjästä. The Beatles, The Beach Boys, Bob Dylan, Jimi Hendrix, The Byrds, The Yardbirds, Jefferson Airplane, The Who, The Moody Blues, Pink Floyd, Donovan, Janis Joplin ja Al Kooper olivat innovatiivisia tavoilla, joita 1970-luvun jälkeisessä universumissa ei voisi kuvitellakaan. Mutta yhtä lailla 1960-luvun soundtrack koostuu yhtyeistä ja artisteista, jotka lähinnä seurasivat esikuviaan ja touhusivat innovaatioiden sijaan hirmuisen mukavan kuuntelumusiikin parissa. Lue lisää: https://musorgsky.wordpress.com/suurennuslasin-alla-hermans-hermits/

Suurennuslasin alla: Dingo

Mus.Org.Skyn bloggaaja tuli ajatelleeksi, että Dingon läpimurrosta on kolme täyttä vuosikymmentä aikaa. Vieläkään ei ole nähty yhtään sen veroista. Raptori ja Ultra Bra olivat aikamoisia ilmiöitä, Neon 2:lla ja Uniklubilla oli paljon hyvin nuoria leimallisesti tyttöpuolisia faneja, Jari Sillanpään albumia on myyty vielä enemmän kuin Kerjäläisten valtakuntaa. Mutta jokin jää aina vajaaksi. On vain yksi Dingo: suomirockin kaanonin friikkijäsen, jonka jäsenyyttä yhdet yhä epäilevät, samalla kun toiset henkäisevät syvään sen nimen maininnan kohdalla oltuaan täysin reagoimatta nimiin Eppu Normaali, Hassisen Kone, Popeda ja Apulanta. Lue lisää: https://musorgsky.wordpress.com/suurennuslasin-alla-dingo/

Suurennuslasin alla: Carole King

Yksille 1970-luku merkitsee progea, toisille discoa, kolmansille punkkia. Neljäs ryhmä korostaa heavymusan syntyä, viides muistaa purkkapopin ja kuudes glamrockin. Seitsemäs ryhmä paasaa poliittisesta laulusta, kahdeksannen mieleen on 1950-lukulaisen rockin renessanssi, yhdeksäs tykkää ehkä iskelmästä – tai alkuperäisestä hikisestä funkista. Mutta yksi aivan oleellinen ilmiö, joka ei sisälly edellisiin, on ns. singer-songwriterien eli laulaja-lauluntekijöiden esiinmarssi. Lue lisää: https://musorgsky.wordpress.com/suurennuslasin-alla-carole-king/

Suurennuslasin alla: Strawberry Alarm Clock

Vuonna 1967 elettiin… no, tätä ei tarvinne selittää. Lyhyt tukisanalista riittää: hipit, flower power, psykedelia, rakkauden kesä, pilvi ja happo. Kuten kaikki valovoimaiset kulttuuri-ilmiöt, myös tämä ilmiö keräsi ympärilleen pro- ja wannabe-ihmisiä, jotka eivät varsinaisesti olleet sisällä jutussa mutta samastuivat siihen, diggailivat sitä ja fantasioivat siitä. Samaan ihmisryhmään vetosi Strawberry Alarm Clock -yhtyeen ensisingle Incense and Peppermints niin tehokkaasti, että siitä tuli Yhdysvaltojen listaykkönen. Lue lisää: https://musorgsky.wordpress.com/suurennuslasin-alla-strawberry-alarm-clock/

Suurennuslasin alla: Lenny Kravitz

Syyskuun 19. päivänä 1989 ilmestyi Lenny Kravitzin ensimmäinen albumi Let Love Rule. Jälkikäteen kuunneltuna albumi ei poikkea radikaalisti Lennyn kolmesta seuraavasta albumista, joiden aikajana ulottuu vuoteen 1995 saakka. Jos erityisesti 1993 ilmestynyt Are You Gonna Go My Way on mahdollista arvioida suhteessa oman aikansa valtavirtaan, Let Love Rulen käsitteleminen (tai käsittäminen) 1980-luvun lopun perspektiivistä on vielä haastavampaa. Lue lisää: https://musorgsky.wordpress.com/suurennuslasin-alla-lenny-kravitz/

Suurennuslasin alla: Ultra Bra

Vuodet 1995–2001 olivat kiinnostavaa aikaa popmusiikissa. 1980-luvun latistavasta ja yhdenmukaistavasta painolastista oli vapauduttu. Oli löydetty uudelleen 1960-lukulainen kukkaisaate, hipit ja psykedelia. Oli löydetty uudelleen 1970-lukulainen groove, glamour ja diskomeininki. Tässä valossa oli vain ajan kysymys, milloin myös kommunistilaulut löydettäisiin uudelleen. Lue lisää: https://musorgsky.wordpress.com/suurennuslasin-alla-ultra-bra/