Hankalat levytapaukset #7: Shh!

1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun suomalaiseen undergroundiin, ja myös laajemmassa mitassa kulttuuriradikalismiin, liittyy oleellisesti helsinkiläinen The Sperm -yhtye. Kokeellisen muusikon Pekka Airaksisen ja yleisradikaalin Mattijuhani Koposen ideoima bändi sai alkunsa vuonna 1967 ja vaikutti 1970-luvun alkuun, jolloin julkaistiin Spermin ainoaksi jäänyt Shh!-albumi. Lue lisää: https://musorgsky.wordpress.com/shh/

Mainokset

Tuntemattomat, unohdetut & hyljeksityt #20: …And Then There Were Three…

Genesis oli yksi 1970-luvun tärkeimmistä progebändeistä. Sen keulakuva oli Peter Gabriel, pätevä laulaja ja värikäs lavahahmo. Vuonna 1975 Gabriel kuitenkin erosi bändistä. Uudeksi laulajaksi nostettiin rumpali Phil Collins, jonka ääni todettiin niin petergabrielmaiseksi ja uusi Genesis-musiikki niin entisenlaiseksi, ettei bändin katsottu menettäneen kuin värikkään lavahahmon. Vuonna 1977 myös kitaristi Steve Hackett pakkasi kamansa ja jätti Collinsin, Tony Banksin ja Mike Rutherfordin kolmisin. Tämä oli monelle Genesis-diggarille rajapyykki. Seuraavalla studiolevyllä oli mukana Follow You Follow Me, joka oli ihan oikea hitti ja kelpasi jopa diskoon, ja kappaleiden monsteripituuksiakin oli hillitty. Lue lisää: https://musorgsky.wordpress.com/and-then-there-were-three/

Belgialaisia kirjauutuuksia #5: Jeff Lynne & Electric Light Orchestra

Haa, tämä kirja ei ole sen enempää uutuus kuin belgialainen. Omiin silmiini se kuitenkin osui vasta tänä vuonna, joten menköön. John van der Kiste on kirjoittanut Electric Light Orchestraa ja sen keulahahmoa Jeff Lynneä käsittelevän kirjan, jota voi pitää vähintään kohtuuhyvänä. Lue lisää: https://musorgsky.wordpress.com/jeff-lynne-electric-light-orchestra/

Muistojen amerikkalaistuminen

Iki-ihanan intterwebsin aikana on riesaksemme ilmestynyt ilmiö, joka tuskin olisi kirjojen ja perinteisen median avulla päässyt nykyisellä tavalla valloilleen. Käsityksemme lähimenneisyydestä, esimerkiksi 1960- tai 1970-luvusta tai vaikka 2000-luvun alusta, muuttuu sitä amerikkalaisemmiksi, mitä enemmän jenkkien laatimat muistelukset päätyvät meidän silmillemme. Lue lisää: https://musorgsky.wordpress.com/muistojen-amerikkalaistuminen/

Juhannus 2018, muistoissamme

Muista alkukesän keikoista on jo kirjoitettu, mutta juhannus vaatii erillisen katsauksensa. Kesän suurin juhla meni tietysti viimevuotiseen tapaan Tampereen Hiedanrannassa ja kurjan sään vallitessa. Missä juhannuksen 2017 ilma oli aaton osalta siedettävä ja juhannuspäivän osalta surkea, se oli 2018 juhannuspäivän osalta siedettävä ja aaton osalta megasurkea. Joskus huono on huonompi vaihtoehto kuin paska. Juhannusaattona 2018 kökkö sää toimi oikeasti yhdistävänä kokemuksena. Lue lisää: https://musorgsky.wordpress.com/juhannus-2018-muistoissamme/

Alkukesän livet 2018 pl. juhannus

Alkukesän 2018 keikkakierros käynnistyy Tampereen Tammelantorilta ja sopivasti päivästä, jolloin pitkään kestänyt lämmin jakso vaihtui epävakaaksi, viileäksi ja tuuliseksi sääksi. Tulin 4. kesäkuuta Ympäristötori-tapahtumaan katsomaan Niina Annikaa & Aurinkoisia. Niina Annika on yhtä kuin Niina Mönkkönen ja Aurinkoiset on hieman tuunattu versio Vapaamuusikoista, jotka loistivat ukonilmaa kirkkaammin Captain’s Grog Festillä 2017. Lue lisää: https://musorgsky.wordpress.com/alkukesan-livet-2018-pl-juhannus/